Lapsi sai nimen ja äidillä on nyt vähän kiire

Löydätkö itsesi usein makaamasta sohvalta ja valittamasta, kun ei oo oikein mitään tekemistä? Ei hätää! Löytyy konstit! Saa lapsi ja heitä hyvästit ihan kaikelle muulle!

On ollut tässä pikkusen haipakkaa kun sisko kävi Suomessa Lempiä katsomassa. Ei olla beibin kanssa oikeastaan muuta kotona tehty viimeisen parin viikon aikana kuin nukuttu ja mitä nyt iltaisin on ehtinyt voivootella, kun ei ehdi tehdä mitään. Eve lähti eilen takaisin, joten nyt voimme palata normaaliin päiväjärjestykseen :D

... Jos sitä voi normaaliksi sanoa, sillä kotimme yllä leijuu sakeana mystinen pelon ilmapiiri: Lempi sai eilen 2kk-neuvolassa ensimmäisen rotarokotteen, joka mun ennakkokäsityksen mukaan aiheuttaa sisäelinten tuskaisen sulamisen yhdeksi möykyksi ja lopulta kahden viikon väännön ja itkun jälkeen sen turahtamisen kertalaakista vaippaan. Ja imeliä rotapieruja. Ja sitä itkua.
27 tuntia rokotteen saamisen jälkeen on takana n. pari tuntia suoraa itkemistä ja muutama tunti yleistä epämukavuutta. Ei siis vielä merkkejä sisäelinten sulamisesta. Äiti-ihmisen paniikkiherääminen kello 04:30 lapsen hysteeriseen huutoitkuun on nyt kuitenkin päästy kokemaan, ja se oli just niin kamalaa kun vain oon pystynyt kuvittelemaan. Onneksi neityli rauhoittui yllättävän nopeasti ja saatiin jatkaa unia yhdeksään asti.

2kk-neuvola oli muutenkin ihan peestä, sillä kauhulla odottamani punnitus meni just niin huonosti kun odotin: painoa tullut kuukaudessa alle puoli kiloa *itkunaamoja*. Neuvolatädin mukaan syytä huoleen ei ole, mutta saatiin kuitenkin uusi aika painokontrolliin parin viikon päähän. Varmaan enemmän mun mielenrauhan takia :D Mutta siis miten lujaa menee hermot kun tää on tämmöstä jatkuvaa epävarmuutta siitä, että onko nää tissit oikeesti maitobaari vai vaan koristeena tossa (hehheh no ei niitä enää voi kyllä koristeiksi sanoa :D). Lapsi vaikuttaa tyytyväiseltä, eli voihan se olla että tää on vain jotain mun mielikuvitusta kun alkuviikkojen pakkautuneet sokeripakettitissit on poissa ja jäljellä on nää läpykät. Mutta alle puoli kiloa on silti liian vähän. Tilasin punkerovauvan, en rimpulaa!
Otin siis heti käyttöön tehostetut ruokailut, eli tissiä suuhun vaan aina kun se tarpeeksi aukeaa :D

Koulussa menee niin huonosti etten lähde edes purkamaan. Onneksi on enää kaksi lähiviikkoa jäljellä ennen viimeisiä tenttejä, niin ei tarvi enää murehtia a) syitä lapsen krätyilyyn mun koulupäivinä, b) maidontuotannon hiipumisesta lähipäivien jälkeen, tai c) sitä, että oon oikeesti vaan tyhmä enkä tajua mitä ne siellä yrittää opettaa.

Ihan toiveajattelua oikeesti että pystyis handlaamaan koulun 100% täs kotona ollessa. En oo esim. kahteen kuukauteen tehnyt yhtään tehtävää kotona, mikä on aika huolestuttavaa, jos yhteen kurssiin pelkästään on laskettu jotain 80 tuntia omatoimista opiskelua :D Kerran aloitin betonitekniikan tenttikysymysten läpikäynnin. Ehdin vastata yhteen ja sit kuuluikin jo pinniksestä kiekaisu.

Voisin mä tietty tehdä niitä hommia nytkin tän blogiin kirjoittamisen sijaan mut hei, gimme a break. Näitä juttuja on paljo kivempi lukee viiden vuoden päästä kuin esim. valmistua joskus. Plus että piti julkaista Lempin virallinen nimi ihmisille, sillä tänään tuli viimein seitsemän viikon odottelun jälkeen vahvistus siitä, että nimi on hyväksytty ja samaan syssyyn valokuvaamon kuvat jotka neidistä otettiin viikon vanhana!

Saanko siis esitellä:

Laila Vieno Elegia <3

IIIIIIK! En kestä kun HÄNELLÄ ON NYT OIKEA NIMI!!

Aurinkoista viikonloppua ja Vappua ja mitä kaikkea tässä nyt on edessä lähipäivinä!

Lempikin sai ensimmäisen vappupallonsa tänään kun seurasin somesta, että on kova hitti sitoa se pallo vauvan jalkaan ja hän sitten ihan itse itseään viihdyttää potkimalla ja ihmetelemällä pallon heilumista. Ei ollut ensikokeilulla hitti vaikka olin toiveikas, että makaisi siinä lattialla pallo jalassa tuntikaupalla :D Kokeillaan illalla uudestaan.